Olen upea!

Olen upea – tapahtuma

Tausta

Teemme Olen upea – tapahtumaa liittyen Innovaatiotoiminnan käytännöt -kurssiin. Työryhmään kuuluvat kulttuurituottajaopiskelijat Marika Laurén, Paula Peltola, Taru Perälä ja Kaisa Pikkarainen. Innovaatioprosessimme käynnistyi syksyllä 2016 Innovaatiotoiminnan perusteet -kurssilla. Olimme sopineet innovoinnin kohteeksi Lähellä Lähiössä -hankkeen ja meidän ryhmälle sovittiin kohteeksi Vantaan Korso.

Tapasimme syksyn aikana kolme kertaa ja käytimme ideointia varten kurssilla opittuja innovointimenetelmiä. Viimeisellä tapaamiskerralla syntyi idea tapahtumasta, joka toteutettaisiin kohtaamalla korsolaisia yllättäen julkisissa paikoissa kuten pubeissa tai kaupoissa. Jalkauduimme Korsoon 20.11.2016 tutustuen alueeseen, sen pubeihin ja kauppoihin sekä kartoitimme mahdollisia yhteistyökumppaneita. Ideaa lähdettiin kehittämään eteenpäin ja syntyi Olen upea – tapahtuma, joka sisältää toimintakokeilun ja näyttelyn Korsossa keväällä 2017.

 

Perusidea ja tavoitteet

Olen upea – tapahtuman tavoitteena on nostaa kunniaan ihminen juuri sellaisena, kuin hän arjessaan on. Haluamme tuoda esiin, että ihmiset ovat upeita omana itsenään sekä korostaa paikallisten ihmisten identiteettiä ja osallisuutta omassa asuinympäristössään. Ajatus on, että lähiöön – tässä tapauksessa Korsoon – ei tarvitse viedä mitään, koska sieltä löytyy jo paljon hyvää ja kaunista.

Tapahtumassa on ajatuksena, että paikalle saapuva ihminen saa kokea arvostusta yllättävillä tavoilla, kuten astumalla punaiselle matolle juhlavasti paikallisessa pubissa. Tämä hetki ikuistetaan valokuvalla. Oleellista on, että kuvat otetaan Polaroid-kameralla, jotta kuva on heti kaikkien nähtävillä. Otetuista kuvista järjestetään jälkikäteen näyttely.

Tapahtuma voidaan toistaa ja järjestää erilaisissa ympäristöissä esimerkiksi vanhusten palvelutalossa, ostoskeskuksessa tai päiväkodissa. Tapahtuman järjestämiseen tarvittavat tarvikkeet on suunniteltu niin, että ne voidaan pakata matkalaukkuun ja siirtää paikasta toiseen.

 

Tapahtuman sisältö

Olen upea – tapahtuma koostuu kolmesta osasta. Toimintakokeilupäivänä pystytämme juhlavan vastaanoton kahteen korsolaiseen pubiin (Sorento ja Pintti Pub), jonne kutsumme asiakkaita kuvattavaksi. Valokuvaamisen lisäksi kaikki voivat osallistua kirjoittamalla kortteihin jatkoa lauseelle ”Minä olen upea, koska…”. Osallistuja voi päättää haluaako hän osallistua pelkkään kuvaukseen, kirjoittamiseen vai molempiin. Kuvat ja kortit kootaan seuraavalla viikolla näyttelyksi Lumon kirjastoon, jossa ne ovat kaikkien korsolaisten nähtävillä.

 

Toimintakokeilun yhteistyökumppanit:

  • Ravintola Sorento, Merikotkantie 1, 01450 Vantaa
  • Ravintola Pintti Pub, Korsonpolku 4, 01450 Vantaa
  • Lumon kirjasto, Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa
  • Humak – Lähellä Lähiössä-hanke, Arto Lindholm
  • Humak – Innovaatiotoiminnan käytännöt, Päivi Ruutiainen

 

Juhlava vastaanotto:

Paikalle tulevia asiakkaita varten rakennetaan tervetuloalue, johon tarvitaan:

  • Punainen matto, taustakangas ja tuoli (paikan päältä) sekä muuta pientä rekvisiittaa (kuten kruunuja ja asusteita)
  • Kyltti teksteillä: “Astu matolle, olet upea!” #korsoonupea #ilovekorso #olenupea

Tulijalle pidetään avauspuhe, jossa kerrotaan mistä kyse ja mitä henkilö voi tehdä. Kerrotaan myös, että kuvat tulevat esille näyttelyyn Lumoon. Osallistuneille jaetaan kutsu näyttelyyn.

Otetaan kuva Polaroid-kameralla, jolloin valokuva on heti valmis nähtäväksi.

 

Olen upea, koska…

Valmistellaan A5-kokoisia kortteja, joissa on valmiina painettu teksti ”Olen upea, koska…”. Kannustetaan asiakkaita jatkamaan lausetta. Kortteja jaetaan pöytiin, joissa asiakkaat voivat kirjoittaa lauseita. Korttiin voi myös halutessaan liimata itsestä otetun Polaroid-kuvan.

 

Olen upea – näyttely:

Toimintakokeilupäivänä valmistuneet valokuvat ja kortit kootaan yhteen ja niistä pystytetään näyttely Lumon kirjastoon. Kirjaston ikkuna on varattu näyttelyä varten, näin näyttelyä voi katsoa kaikki ohikulkevat ulkoapäin.

Näyttely pystytetään maanantaina 6.3.2017 klo 15-17 ja näyttely avataan klo 18. Avajaisissa on pientä tarjoilua ja kiitetään mukana olleita.

Näyttely on esillä kirjasto Lumon ikkunassa kaksi viikkoa ja puretaan 21.3.2017.

Näyttelyn päätteeksi valokuvat ja kortit toimitetaan Pintti Pubiin, josta asiakkaat voivat halutessaan noutaa kuvat itselleen.

 

Suunnittelutapaaminen Korsossa 14.2.2017

Kävimme tutustumassa vielä uudestaan korsolaisten yhteistyökumppaneidemme tiloihin tiistaina 14.2. Lumon kirjastossa mallailtiin sopivaa kohtaa näyttelylle ja niin meille täydellinen ikkuna löytyikin. Pohdimme miten saamme valokuvat ja kortit kiinnitettyä tai ripustettua.

Marika ja Kaisa suunnittelemassa punaisen maton paikkaa ravintolassa Sorento. Keskelle vai hieman sivumpaan?

Pintti Pubin henkilökunta oli ystävällistä ja kertoivat mielellään ravintolastaan ja asiakkaistaan.

Koimme, että olemme erittäin tervetulleita järjestämään tapahtumaa. Hyvillä mielin siis kohti käytännön järjestelyjä!

 

Tapaaminen 2.3.2017, Possukamera ja valmistautumista

Tapahtumapäivä lähestyy! Tiimi on tehnyt käytännön järjestelyitä ja tarvittava tarpeisto, flyerit sekä printtimateriaali alkavat olla kasassa. Tapasimme torstaina 2.3. ennen varsinaista toimintakokeilupäivää ja teimme pientä kuivaharjoittelua lauantaita varten.

Saimme vihdoin testata Polaroid-kameraamme. Kameran muotoilu sulatti sydämemme ja sai oitis nimen Possukamera.

Taru ja Kaisa tutustumassa Possukameran hienouksiin.

Olen upea-tapahtuman kylttejä, flaikkuja ja ulkoasua kasassa.

Jaamme tapahtuman suunnittelusta ja itse tapahtumasta kuvia Instagramissa tunnuksella upeidenihmistengalleria. Jaa siis sinäkin oma hetkesi #olenupea.

Olemme valmiita vastaanottamaan ja yllättämään upeat korsolaiset lauantaina! Olen upea-tapahtuma alkaa la 4.3. klo 14 pubista Sorento ja toisena kohteena on klo 17 alkaen Pintti Pub. Nähdään Korsossa!

 

Toimintakokeilupäivä la 4.3.2017

Saavuimme Korsoon tarvikkeet pakattuina ja jännittyneinä. Molempiin ravintoloihin oltiin oltu yhteydessä ja meidät oli toivotettu tervetulleiksi.

Sorento

Saavuimme ensimmäisenä klo 14 Sorento:n, jossa meidät otettiin ystävällisesti vastaan, odottelimme hetken bingon päättymistä ja sitten pääsimme pystyttämään tapahtumapistettämme pubin keskilattialle. Asiakkaat olivat selvästi kiinnostuneita mitä olisi tulossa, mutta kukaan ei tullut aluksi juttelemaan meidän kanssa. Henkilökunta oli toivonut, että esittelisimme toimintaamme lyhyesti mikrofonilla. Suostuimme ajatukseen, vaikka olimmekin suunnitelleet ettemme ”kuuluta” tai pyri ”markkinoimaan” pistettämme. Hetken kuluttua työntekijä tuli neuvottelemaan kanssamme, josko voisimme siirtää tapahtumapistettä hieman syrjempään. Hän totesi, että henkilökunta oli huomannut asiakkaiden jännittävän keskellä pubia olevaa pystytystä. Olimme toki hieman pettyneitä, sillä paikka näytti hienolta, mutta ymmärsimme myös, että se saattoi todellakin olla liian keskellä.

Uudeksi paikaksi valittiin kulmassa sijaitseva loossi ja nyt pystyttäminen sujuikin todella nopeasti, tässä vaiheessa kello oli kuitenkin jo 14.40. Edelleen odottelimme mikrofonia, mutta sitten alkoi tapahtua! Eräs nainen tuli kiinnostuneena luoksemme ja kysyi ”Saako jo tulla kuvaan?”. Meitä oli jännittänyt se, miten toiminta lähtisi käyntiin ilman suostuttelua, mutta ensimmäisen kuvattavan jälkeen pubin asiakkaita saapui vuorotellen kuvauspisteellemme. Joku halusi kiittää, kun oltiin tultu juuri tähän paikkaan järjestämään ohjelmaa. Monet olivat ensin harmissaan, kun ”kuvissa mulla on aina silmät kiinni” tai valokuvat eivät muuten onnistu. Kuitenkin polaroid-kuvan valmistuttua suurin osa oli yllättyneitä ja tyytyväisiä kuvaansa. ”Tää sininen hattu sopii mulle, kun mulla on synttäritkin tänään.” totesi eräs asiakas vaatimattomasti. Hänelle järjestettiin yllätyksenä tietysti onnittelulaulu meidän työryhmän laulamana. Hymy levisi poskista silmiin saakka, kun hän odotti kuvaansa.

Osa asiakkaista tuli meidän luokse, mutta ilmoitti heti, että ei halunnut kuvattavaksi. Tähän olimmekin varautuneet ja sopineetkin siitä, että tapahtuma on vapaaehtoinen eikä meidän tarvitse kosiskella ketään. Sen sijaan, ettei osa pubin asiakkaista halunnut kuvaan, he halusivat seurata sitä, kuinka muut kävivät kuvattavana ja halusivat jutella. Lähtiessämme tuli eräs asiakas huikkaamaan ”Kiitos ja moikka!”. Hän oli tarkkaillut tapahtumaa koko ajan pubin ravintolan toiselta puolelta.

Kaiken kaikkiaan päällimmäisiksi ajatuksiksi jäi kohtaamiset ihmisten kanssa tasavertaisena, henkilökohtaisuus, keskustelut ja kiitokset. Purimme tapahtumapisteemme klo 16, kun ravintolassa alkoi seuraava ohjelma.

Pintti Pub

Pienen tauon aikana kävimme läpi tunnelmia ja valmistauduimme seuraavaan pubiin. Olimme erittäin tyytyväisiä siihen, miten tapahtuma oli sujunut Sorento:ssa ja mietimme, että täytyy lähteä ikään kuin tekemään tapahtumapistettä alusta uudessa paikassa.

Klo 16.45 saavuimme Pintti Pubiin, jossa jälleen henkilökunta otti meidät hyvin vastaan. Tässäkin pubissa oli meneillään bingokisa, mutta olimme sopineet etukäteen, että voimme pystyttää tapahtumamme samaan aikaan. Paikaksi oli sovittu kulma, joka oli sopivan suojainen, mutta toisaalta heti sisään tullessa näkyvillä. Toisin kuin edellisessä ravintolassa, täällä saimme juuri ja juuri kuvauspaikkamme pystyyn, kun useampikin asiakas tuli kiinnostuneena kyselemään mitä tässä voi tehdä. Ja ensimmäisten tultua kuvattavaksi kävi samoin kuin ensimmäisessä paikassa eli ihmiset innostuivat osallistumaan. Henkilökunta oli innostunutta ja kävi valokuvattavana ja kannusti myös asiakkaita osallistumaan.

”Kiva kun olette tulleet tänne, ei me olla pelottavia.” Itsestään selvää tuntui olevan se, että me olemme tulleet ulkopuolelta. Kohtaamiset ihmisten kanssa sujuivat kuitenkin niin luonnostaan, että koimme ettemme olleet ”tuputtamassa mitään”. Muutama asiakas kyseli suoraan mistä ollaan kotoisin, monet halusivat tietää mitä ollaan tekemässä ja mitä opiskellaan. Kaikille kuvattavaksi tulleille kerrottiin, että kuvista voi tehdä kortin jotka koostetaan valokuvanäyttelyyn Lumon ikkunaan. Kaikille jaettiin myös flyeri, jossa kutsuttiin näyttelyn avajaisiin 6.3. klo 18 ja toivotettiin tervetulleeksi myös pystyttämään näyttelyä klo 15-17 ennen avajaisia.

Noin klo 18 saakka toimintapisteellä riitti väkeä, jonka jälkeen ravintola hiljeni. Päätimme lopetella klo 19, jonka jälkeen istuimme vielä hetkeksi alas. Tällöin kaksi nuorta miestä tuli luoksemme pöytään ja huikkasi ”Voidaanko mekin tulla kuvaan? Mä haluan nyt sen tiaran!” He olivat tarkkailleet tapahtumaa sivusta. Pistimme siis vielä pystyyn lisäkuvaukset, jotta miehetkin saivat oman potrettinsa!

Päivästä mieleen jäivät lisäksi mm. seuraavat asiat:

  • ”Mä olen upea koska mä rakastan itseäni ja siksi mä rakastan myös vaimoani.”
  • Molemmissa pubeissa oli lauantaina toimintakokeilun aikaan (klo 14-18) paljon asiakkaita. Asiakkaita oli nuoresta vanhempaan ja heillä oli selvästi omat pöytäporukat.
  • Molemmissa pubeissa käytiin myös aiheellista kriittistä keskustelua tapahtumasta. Eräs kyseli vähän epäuskoisena, että ”Onko Korso teidän mielestä lähiö?”. Toisen kanssa taas pohdittiin pitkään, minkä takia tapahtuma on järjestetty: ”Että sellainen mukava, hyvänmielen tapahtuma. (opiskelija)” ”Niin, sulle vai mulle? (asiakas)”.
  • Kolmen vanhemman miehen porukka, joka kinasteli hyväntahtoisesti kuin pikkupojat siitä, kuka on kuvassa mitenkin ja kuka saa laittaa kruunun/hatun/tiaran päähänsä.
  • Molemmissa paikoissa kuvattavana käyneet asiakkaat kannustivat muita menemään kuvattavaksi.
  • Oleellisen tärkeää oli, että kuvat valmistuivat heti nähtäväksi.
  • Totesimme myös, että jollemme olisi käyneet tutustumassa Korsoon useita kertoja ennen toimintakokeilua, se ei olisi onnistunut näin hyvin.
  • Kiitokset asiakkailta, keskustelut ja kohtaamiset, lämmin ja välitön tunnelma.
  • ”Mä olen upea koska mä rakastan.”

Käy myös katsomassa työryhmän kuvia Instagramista:

http://lahella-lahiossa.humak.fi/Instagramhttps://www.instagram.com/upeidenihmistengalleria/

 

Olen upea-näyttelyn avajaiset ma 6.3.2017

Tiimimme kokoontui heti toimintakokeiluviikonlopun jälkeisenä maanantai-iltapäivänä jälleen Korsoon. Nyt tapasimme Lumon kirjastossa, jonne oli sovittu näyttelyn pystytys. Olimme käyneet aikaisemmin suunnittelemassa näyttelylle sopivaa paikkaa ja valinneet Merikotkantien puoleisen ikkunan. Lumoon tullessamme valistimme sopivimman ikkunan, johon kiinnittäisimme valokuvakortit. Ajatuksena oli, että kuvat kiinnitetään sisäpuolelta, mutta näyttelyä katsotaan ulkoa. Olimme varustautuneet ikkunanpesutarvikkeilla ja niin lasi pestiinkin kirkkaaksi sisä- ja ulkopuolelta.

Lauantaina olimme jakaneet valokuvattavana käyneille pubien asiakkaille flyereita, joissa kutsuttiin näyttelyn avajaisiin maanantaina klo 18, niissä toivotettiin myös tervetulleiksi pystyttämään näyttelyä Lumoon klo 15-17. Toimintakokeilupäivän jälkeen olimme pohtineet, tuleeko kukaan mukaan, sillä itse kuvaustapahtumassa keskustelujen painopiste oli ollut ihmisten kanssa sen hetkisessä kohtaamisessa ja itse valokuvakorttien tekemisessä.

Yllätys olikin melkoinen, kun vähän yli kolme kirjastoon saapuu mies, toisessa kädessään muovikassi ja toinen käsi puristaa ruttuista flyeria. Tunnistimme heti miehen lauantailta. ”Mä tulin nyt, kun tänne sai tulla.” hän totesi. Me opiskelijat olimme samaan aikaa liikuttuneita, sanattomia ja tavattoman iloisia! Siispä ei muuta kuin sanottiin käsipäivää ja istuttiin alas. Mies oli kiinnostunut omasta valokuvastaan ja niinpä tovi juteltiin kuvista ja muisteltiin lauantain tunnelmia. Kerroimme että tarkoitus oli aloittaa näyttelyn pystytys ja toivottiin, että hän jää meitä auttamaan. Miestä aluksi epäilytti olisiko hänestä mihinkään hommaan, mutta nopeasti jakauduimme tiimeihin; osa jäi sisälle kiinnittämään kuvia ja mies pääsi osan kanssa päättämään ulkopuolelta kuvien paikat. Tärkeää oli, että hänen kuvansa aseteltiin ensimmäisenä parhaalle mahdolliselle paikalle. Kello 17 kaikki kuvat oli kiinnitetty ja mies totesi poistuvansa hetkeksi, mutta sovittiin että nähdään klo 18 avajaisissa.

Me valmistelimme tällä välin avajaisiin ulos tarjoilupöydän, pientä makeaa ja keitimme kuumaa mehua. Punainen matto aseteltiin ulos johdattamaan kohti valokuvia. Lumon kirjaston henkilökunta opasti ja auttoi meitä kiitettävästi. Kellon lähestyessä kuutta oli ikkunan luona hiljaista, joten päätimme jakaa ohi kulkijoille vielä flyereita ja kutsua kuumalle mehulle ja näyttelyn avajaisiin. Saimme kutsuttua ohikulkijoista muutaman ihmisen paikalle ja myös apunamme ollut tuttu mies saapui.

Näyttely avattiin pienin menoin, mutta tunnelma oli sitäkin sydämellisempi. Kaikille maistui kylmässä pakkastuulessa kuuma mehu ja suklaasydämet. Kuvattavana ollut ja näyttelyä pystyttänyt mies oli innoissaan ja otettu, että hänen kuvansa pääsi esille näyttelyyn ja kertoi, miten aikoo tuoda kaverit ja kylään tulevan velipojan katsomaan näyttelyä. Me taas olimme vilpittömän kiitollisia hänelle, että hän oli saapunut paikalle ja ollut apunamme. Naurettiin, juteltiin, katseltiin yhdessä kuvia ja vähän haikeina kiiteltiin ja halattiin lopuksi. Koimme, että olimme saavuttaneet tällä tapahtumalla paljon enemmän yllätyksiä, kohtaamisia ja koskettavia tarinoita, mitä olimme osanneet ennalta odottaakaan.

Olen upea-näyttely on avoinna 21.3. saakka Lumon kirjaston Merikotkantien puoleisessa ikkunassa. Tämän jälkeen näyttely puretaan ja kuvat viedään Pintti Pubiin, josta niiden tekijät voivat hakea kuvat itselleen.

 

Uutiset