Paikan merkityksiä Pansiossa

Paikan merkityksiä Pansiossa

Pansion lähiö sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Turun keskustassa. Turun kaupungin tilastojen mukaan alueen työikäisestä väestöstä on työttömänä reilu 25%. Pansiolaisten koulutusaste ja omistusasumisen aste ovat muita Turun alueita alhaisemmat ja joka viides asukas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Myös turvallisuuden tunteen koetaan laskeneen alueella. Tutkija Arttu Saarisen mukaan Pansio-Jyrkkälän asukkaat kokevat itsensä Turun asukkaista vähiten onnellisiksi. Onnellisuuden vähäisyyttä selittänevät ainakin osaltaan myös taloudelliset vaikeudet: Suomen Asiakastieto Oy:n tilastot kertovat, että yli viidenneksellä pansiolaisista on maksuhäiriömerkintöjä. Nämä synkät luvut ja luonnehdinnat muodostavat pitkälti Pansion nykyisen imagon.

Tätä taustaa vasten Lähellä lähiössä -hankkeessa lähdettiin etsimään toisenlaista Pansiota – omakohtaisia tarinoita ja asukkaiden itse kokemaa paikan henkeä, joiden avulla yksipuoliseksi käynyttä imagoa voitaisiin muuttaa. Projektilla oli monia sivujuonteita, joista tärkeimpinä oli kerätä vuosilukujen ja suurten tapahtumien sijaan inhimillisen kokoisia tarinoita, joihin on helppo assosioitua. Lisäksi tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta asukkaiden välillä ja antaa mahdollisuuksia oman tarinan liittämiselle osaksi yhteistä muistiperintöä.

Tarinoita kerättiin paikoissa, joissa ihmiset kokoontuvat: kirjastolla, pubeissa, koulussa ja Me-talolla. Niiden pohjalta Kirjan talon taiteilijat Maiju Tainio ja Eevastiina Kinnunen kehittivät Pansion Muistopelin, joka toimii tutun muistipelin tapaan. Muistipelin korteissa pareina ovat valokuva paikasta ja paikkaan liittyvä lyhyt tarina. Pakassa oli myös tyhjiä kortteja, joihin osallistuja saattoi liittää oman tarina-kuva-parinsa.

Lopullinen korttikokoelma perustuu viime kädessä taiteilijoiden tekemiin valintoihin. Valinnassa on kuitenkin pääsääntöisesti nostettu esiin niitä asioita, joita tarinoissa useimmin esiintyy. Niissä on myös haluttu noudattaa alkuperäisiä sanomisen tapoja mahdollisimman tarkasti. Vaikka kortit ovatkin taiteellinen tuote, ne edustavat siis melko hyvin sitä, mitä pansiolaiset omasta ympäristöstään ja yhteisöstään ovat halunneet nostaa esiin.

Mistä paikan merkitys syntyy?

Tutkija Per Gustafsonin mukaan paikan merkitys syntyy kolmen osatekijän kautta. Näitä ovat henkilö itse, toiset ihmiset ja fyysinen ympäristö. Osatekijöiden välinen vuorovaikutus mahdollistaa lisää merkityksiä. Esimerkiksi itsen ja muiden välillä syntyvä yhteisöllisyyden tunne voi tuottaa yksin koettuun paikkaan täysin uuden näkökulman. Samalla tavoin fyysinen paikka yhdistyneenä toisiin ihmisiin tuottaa käsitystä paikan kokonaisilmapiiristä ja luonteesta, joita kumpikaan elementti ei yksinään voisi tuottaa. Fyysinen paikka voi dimensioidensa lisäksi pitää sisällään myös abstraktimpia arvoja, kuten symbolista ja historiallista merkitystä.

Henkilökohtaiset, yhteiset ja fyysiseen paikkaan kiinnittyvät merkitykset liukuvat toistensa lomiin myös Pansion Muistopelin korttien teksteissä. Esimerkiksi menneiden aikojen uimarantoja kuvaavassa tekstissä henkilökohtainen tunne-elämys sulautuu yhteisöllisyyteen ja menetetyn uimarannan symboliarvoon:

  • Molemmilla telakoilla oli oma uimaranta. Venelaitureissa oli ruuhkaa ja kala kypsyi savustuspöntössä. Aurinko lämmitti päältäpäin ja kallio altapäin. Se tuntui paratiisilta. Nyt rannat ovat jääneet asfaltin alle. Kaikki muuttuu pikkuhiljaa, mutta muistot säilyvät. Haaveissa pansiolaiset pääsevät jonain päivänä taas meren rannalle.

Historiallinen monikerroksisuus, mennyt yhteisöllisyys sekä ”meidän ja muiden” oletetusti eri tavoin kokema paikan merkitys puolestaan nivoutuvat yhteen seuraavassa Bryggmanin taloihin liittyvässä tarinassa.

  • Aluksi kaikki Bryggmanin talojen asukkaat olivat samassa työpaikassa La-Tella. Kun rannan puolella pilli vihelsi, niin rouvat kaatoivat perunakattiloista vedet pois. Nykyään tänne on muuttanut uusia, nuoria asukkaita ylpeinä siitä, että alue on turkulaisen must-arkkitehdin suunnittelema. Vaan eivätpä ehkä tiedä, että heidänkin talonsa lattia on voitu tehdä purjeveneiden laudoista.

Tarinoiden perusteella pansiolaiset ovat myös hyvin tietoisia fyysisen paikan ja ihmisten yhdessä tuottamasta karaktääristä. Pansion rosoiseen maineeseen he vaikuttavat suhtautuvan hyväntahtoisen huvittuneesti ja jopa ylpeästi:

  • He sanoivat: “Sä muutat Pansioon, etkö sä nyt mitään hullumpaa keksi?”
  • Ei tämä ole niin paha paikka kuin ihmiset luulee. Kyllä täällä pärjää.
  • Laulussakin laulettiin, että Pansiossa pusun sain.
  • Pansio on luksusta!

Kaupunkimaisesta ympäristöstä huolimatta tarinoissa on huomattavan paljon luontoympäristöön liittyviä mainintoja. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä samankaltaisia havaintoja on tehnyt tutkija Heli Ponto tutkimuksessaan, joka käsittelee helsinkiläisten ja espoolaisten kokemuksia heille onnellisuutta tuottavista paikoista. Pansiossakin luontoon liittyvät tarinat liittyvät usein nimenomaan paikkojen henkilökohtaisiin merkityksiin:

  • Aina, kun minua ahdistaa, niin menen kalliolle. Katse merelle ja luontoon. Ja talvella on ihan hiljaista. Hiljaisuus on parasta.
  • Tuo alue, missä on nuo öljytankkerit ja punkkerit, ei sinänsä ole mitenkään esteettinen. Mutta minulle se on hyvin rauhoittava ja mielekäs.

Tarinat ja paikkojen merkitykset välittyvät ja saavat jatkoa pelin pelaamisen myötä. Ne myös synnyttävät uusia tarinoita: Julkaisupäivänä peliä pelanneet kertoivat voivansa sen avulla esimerkiksi jutella lastenlastensa kanssa Pansion alueesta ja tuottaa siihen yhdessä uutta materiaalia omista tärkeistä paikoistaan. Pelillä on myös tunteen ja muiston välittämisen merkityksiä: jotkut kaipailivat peliä myyntituotteeksi, jotta voisivat hankkia sen itselleen tai lahjaksi Pansiosta pois muuttaneille läheisilleen. Peliä on tarkoitus käyttää myös muistelun apuvälineenä vanhustyössä.

 

Teksti: Minna Hautio, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Julkaisupäivä 24.4.2017

Artikkelin kuvat ja pelin layout: Olavi Helenius

Tarinoita keräsivät: Henna Haka, Olavi Helenius, Katja Kastman, Anna Mäkinen, Niina Orvasto, Susanne Pohjola, Olga Raitanen, Sara Sainio, Anu Soini ja Mervi Vuori

 

Uutiset